unettomuus vol.1

vittu ei saa millään unta vituttaa jokanenkin pieni asia mika tulee mieleen kello on kymmentä vaille kolme yöllä ja uni ei tuu.. haluis mennä nukkumaan mutta ei ei jaksa nousta koneelta kuuntelemasta musaa ja mennä sänkyyn näkemään painajaisia tyttöystävän viereen joka ilta meen sen viereen ja halaan sitä ja rutistan kunnes huomaan että sen on huono nukkua ja käänän selkäni ja yritän saada unta mutta se perkeleen nukkumatti ei tule vaikka halolla löis itteään päähän ja todenäköisesti tämä sama toistuu taas taas...... joka perkeleen ilta ja kun yritat ajatella jotain hyvää niin jokin paha valtaa sen kuitenkin ei tästä tuu mitään juoksen pientä kujaa pitkin jossa olka pääni raapivat seiniä ja toivon näkeväni jo jonkinlaista uuta edessäni mutta en näe muuta kuin pimäeää joka takertuu jalkoihini ja kompastaa minut kiven lailla. hoh hoh..... huokaus...tietää että haluaa olla normaali ja hyväkuntoinen ihminen mutta siitä ei tule mitaan kun ahdistaa jokainen asia mikä miellessä käy heti ruuan laitosta siivoomiseen  kouluun lähtemiseen ja vanhempien kanssa jutelemiseen mutta ei ei se paska tuu ulos vaikka kuinka yrittää halu olla vain paikallaan on lamauttanut minut en jaksa kävellä lasin kanssa keittiöön ja  ottaa hanasta vettä kuivaan kurkuuni jota jo pistelee päässä on outo tunne tuntuu kuin kaikki olis vain unta joka jatkuu kukaan kavereista ei vastaa minulle vaikka olen melkein kaikki käyneet lävitse loppu pelissä tuntuu kuin ainoa henkilö johon voin luotaa on oma rakas jo myös nukuu ja on niin viattoman kaunis  etten kehtaa herätää häntä. VITTu mitä saatanan ajatus kertaa mä kirjotan en ole sanonut mitään viimeisen 3 tuntiin (yskäys) ainoa mikä lohduttaa minua  on musiiki jota kuuntelen (kyynel) en ymmärrä mikä on tuo niin koskettava asia mikä ympäröi kehoani voin kuvailla sitä vain kertomalla että mäkaisin tummien siipien välissä jotka lennätävät minua riepotellen tuulen mukanaan jonnekin tuonpuleiseen jos minulla olisi puukoleikaisin ne pois mutta ainoa mikä tähä lentoon autaa on kausni kyyhkynen joka nukkuu pinen lapsenlailla jota haluaisin pitää sylissäni ja tuuditaa uneen mutta siinä samassa huomaan putoavani mustaan aukkoon (annan mielikuvituksen vietellä minua) onneA tulevaan huomiseen KLO:3.10

Juoksentelua

Sunnuntai päivä meni siinä kun mätti katolta noin 20 kuutioo sitä vitun lunta. Oneks kaveri satui soittaa et monelta tuun heinolan, vastasin et en tiiä mut sitte se ehotti et josse tulis hakee ja mä maksasin sille kympin ja suostuin. kun saavuttii heinollaan niin tyttö ystäväni oli vielä lahes kaveriillaan. menimme kämpilleni ja jumittiiin ja puhuttiin paskaa senjälkeen kun tyttö ystävväni oli tullut lahdesta mentiin hänen asunnoleen ja jumittiin siellä jonkun aikaa ennen kuin hän soitti kaveilleen lahteen ja tilanne oli se että siellä joputui lähtemään käymään vähän kyllä ärsytti kska olin ajatellut että voisimme viettää koti iltaa, mutta lupauksen pidettävä. kun saavuimme lahteen kukaan ei vistannut puhelimeen ja huolestuimme kutsuimme poliisit tarkistamaan tilan teen mutta kyseinen henkilö oli lähtenyt asunnolta ja kaksi nuorta humalaista miestä tuli asunnosta. soitimme numero tiedustelun kautta ja satuimme löytämään oikean numeron jota kautta soimme tyttö ystväni kaverin vanheman numeron ja hän tuli käymään asunnolla kanssamme. Lähdimme vähän ajan päästä heinolaan. Kun pääsimme heinolaan rupessimme tyttö ystävän kanssa katsomaan elokuvaa ja se johti siihen että valvoiomme koko yön. Maanantaina mulla oli psykan aika lahes ja kun kävin siellä juttelemassa niin olo jotenkin hivenen helpottui...Psykan jälkeen kiertelimme vähän kauppoja la hahdimme heinolaan. Käytimme tyttö ystäväni siskoa kaupassa ja palasimme asunnolla katsomaan leffaa ja kävimme nukkumaan. Tänä aamuna en jaksanut nousta sängystä soitin auto kouluun että myöhästyin bussista ja  en pääse tulemaan ihmettelen miksiköhän opettajani ja mutsi ei oo soittanut niinkuin normaallisti mutta sillä ei ole mitään merkitystä. Ahistavaa miks ei voi ihminen pystyä nousemaan sägystä mutta onneks 7.päivä on opon ja opettajan kanssa palaveri mitä kanssani tehdään....

Life verses

En tiedä mikä sai minut kiinnostumaan kirjoittamaan blogia, mutta ei sillä ole mitään merkitystä olen kokenut paljon ja haluan jakaa tietoani muille jos vain siitä olisi jollekin jonkun näköistä hyötyä tai muuten vaan lukemista. On vaikea aloittaa uutta blogia ja sen huomaan juuri nyt.

Olen viimeisen 2 viikon aikana kokenut pahaa oloa ja olen myös huomannut että oma tuntoni on kolkuttanut minua pitkän aikaa... Se voi myös johtua siitä etten ole jaksanut käydä koulussa, koska olen kehittänyt jonkun näköisen oletuksen pääni sisällä että minua ei oteta huomioon. Opettajani on viestittänyt ja kysellyt miksi minua ei ole näkynyt mutta aina on helpompi keksiä teko syy kuin kertoa totuus. Kaiken lisäksi minun pitäisi saada hankittua itselleni työ harjoittelu paikka, mutta en ole sitäkään saanut hoidetuksi. Sen sijaan olen vain jää nyt potemaan aamuisin pahaa oloani sänkyyn ja iltaisin rukoillut että saisin jonkun näköistä tukea, mutta kai sen kaiken pitää lähteä itsestä eikä kenestäkään muusta. Onhan minulla jotain hyvääkin ei tämä elämä ole pelkästään niin paskaa kun voisi kuvitella. On ihanaa kun on tyttö ystävä joka kulkee vierellä ja jakaa murheet ja huolet kanssani en ole ainoa jolla suhteessamme on jonkun näköisiä ongelmia, mutta kun kaksi ihmistä jotka ovat kokeneet vaikeuksia osaavat paremmin keksiä vastauksen kiperiinkin kysymyksiin ja asioihin jotka heitä mietityttää ja painaa. Juttelin juuri tänään äitini kanssa ja hän kehoitti että ajattelisin asioita niin että jokaisesta huonosta asiasta voi löytää kymmenen tai jopa enemmän hyviä asioita kuin huonoja kun ne on kohdannut tai käsitellyt päänsä sisällään. Huomenna pitäis tiputtaa katolta lumet mutta ei kiinnostais mutta ei ole vara valittaakaan  kun on yrittänyt purkaa ahdistustaa muihin. Maanantaina ihanasti autokouluun ja yrittämään puhua psykalle mutta saa nähdä tuleeko siitä mitään. Taas tuntuu kun yrittäisin paeta asioita mutta toivottavasti niin ei ole. En taas tiedä kuinka toimia, lapsuuteni ei ole ollut kaunis mutta siitä en tänään jaksa kuin mainita isän alkoholismin ja koulu kiusaamisen takia. Itse tuhoisia ajatuksia ei ole ollut eikä tule olemaankaan koska se on maailman raukkamaisin teko mielestäni vaikka tosin olen joskus nuorempana sitäkin yrittänyt mutta viime kertaisen jälkeen kun jouduin teholle ja tippaan alkoholimyrkytyksen johdosta ei ole tullut mieleenikään tehdä niin hirveää itselleen ja muille tuottamalla tuskaa.

Toivottavasti joku edes kiinnostui tästä uudesta blogista vaikka tarkoitukseni ei ole hakea huomiota vaan kertomaan elämästä ja sen säkeistä. PS. (Älkää välittäkö luki häiriöstäni)